Jos ikinä tulen kirjoittamaan kirjaa, ensimmäisen kirjani aihe tulee olemaan helpot vai yksinkertaiset asiat. Olen tästä aiheesta myös välillä twiitannut, mutta nyt päätin, lopulta, kirjoittaa blogikirjoituksen tästä aiheesta.
Aloin miettiä asiaa 3–4 vuotta sitten Stephen Coveyn klassikkokirjan "Tie menestykseen" pohjalta. Coveyn kirjan yksi tärkeimpiä oivalluksia on tärkeän ja kiireellisen asian erottaminen toisistaan. Tärkeä asia ei aina ole kiireellinen ja kiireellinen asia ei aina ole tärkeä. Toki osa työtehtävistä on tärkeitä ja kiireellisiä ja tällaisen sattuessa kohdalle se tuleekin hoitaa alta pois. Voi olla, että olen helpoista ja/tai yksinkertaisista asioista jossain vaiheessa lukenut, mutta lähde on kyllä pyyhkiytynyt pois muistista, jos sellaiseen olen törmännyt.
Helpon ja yksinkertaisen asian ero tulee useimmiten esille erilaisten neuvojen antamisen yhteydessä. Jokin näennäisen yksinkertainen neuvo tai toimintatapa kuitataan keskustelussa liian helppona neuvona. Toimintatapa voi olla sinänsä yksinkertainen, mutta toimintatavan noudattaminen jatkuvasti on käytännössä kaikkea muuta kuin helppoa. Taas yksi Nordic Business Forum on takana (en ole osallistunut NBF:ään kuin sen beta-versioon vuonna 2011, mutta arvostan kyllä tapahtumaa ja sen mahdollistavaa huipputiimiä suuresti). NBF:n puhujia välillä moititaan siitä, että kuulijat eivät saaneet puhujilta mitään uutta! Vielä kun niiden yksinkertaisten neuvojen saaminen osaksi vakituista arkirutiineja olisi myös helppoa! Jokaisella meistä on varmasti vielä paljon tuttuja, yksinkertaisia asioita, joiden noudattaminen ei onnistu helposti kovinkaan usein.
Helppous tulee yleensä kokemuksen myötä. Kun 24-vuotiaana(!) ajoin ajokorttia ja menin ensimmäiselle ajotunnille, autolla ajaminen oli kaikkea muuta kuin helppoa. Useiden ajotuntien jälkeen sain ajokortin ja useiden ajovuosien jälkeen autolla ajaminen on nykyään minulle varsin helppoa, erityisesti sen takia, että ajan automaattivaihteisella autolla nykyään. ;) Polkupyörällä ajaminenkin on nykyään hyvin helppoa ja yksinkertaista.
Välillä arjessa huomaan, että jotkin yksinkertaiset asiat ovat minulle vaikeita. Esimerkiksi äsken vedenkeittimen johdon laittaminen seinään, kun johto olivat sotkeutunut muiden johtojen kanssa mahdottomaksi sekamelskaksi. Yksi Murphyn lakeihin liitettävä sanonta onkin: "Whenever you set out to do something, something else must be done first." Tarvitsin siis keitettyä vettä pussipuuroani varten. Ei ollut helppoa! Kuitenkin vaikkapa monimutkaisen SQL-lauseen muodostaminen on minulle hyvin helppoa – tämänkin takana on usean vuoden kokemus.
Monimutkaisuus tarkoittaa yleensä käytännössä montaa vaihetta jonkin työn tai tehtävän saamiseksi valmiiksi. Kun monimutkainen tehtävä pilkotaan pienempiin, yksinkertaisempiin, vaiheisiin, tehtävän tekeminen helpottuu huomattavasti: sen kuin vain tekee listan pohjalta vaadittavat pienemmät tehtävät. Yksinkertainen ja monimutkainen eroavatkin toisistaan lähinnä vaadittavien työvaiheiden tai tehtävän valmistumiseen vaadittavien ihmisten määrässä. Mitä paremmin vaadittavat työvaiheet on tiedossa ja tuttuja, sitä helpompaa monimutkaisen asian tekeminen on.
Helpot, vaikeat, yksinkertaiset ja monimutkaiset asiat muodostavatkin nelikentän. Ensimmäisessä neljänneksessä on helpot ja yksinkertaiset asiat: esim. TV:n katsominen. Toisen neljänneksen muodostaa helpot ja monimutkaiset asiat. Esimerkkinä mainitsen vaikkapa palapelin rakentaminen – helppoa, mutta vaatii jopa tuhannen palan laittamista paikoilleen. Kolmas neljännes on vaikeat ja yksinkertaiset asiat: esimerkiksi kirurgin työ voi olla tällaista – sinänsä yksinkertaista, mutta äärettömän vaikeaa. Viimeinen neljännes on sitten vaikeat ja monimutkaiset asiat: viime viikonloppuna katsoin Formula 1 -kisaa ja ennen kisan alkua Willliamsin mekaanikot rakensivat auton uudelleen osista – ei ollut helppoa eikä yksinkertaista, kun osia on paljon ja aikaa vähän.
Mikä sinulle on helppoa ja mikä taas yksinkertaista?
